13.12.2017

kysymyksiä

miten sairaalloisen lihavat ihmiset haudataan, kun eihän ne varmaan mahdu tavallisiin arkkuihin?

miksi maha murisee?

olisiko mahdotonta vastata?

miksi kaikista valkoisista paidoista näkyy läpi?

onko pakko olla yhteistyökyvytön?

mistä tykkäät mussa eniten?

puhuisitko enemmän?

miksen keksi paremmin?

saanko töitä?

haluatko miljonääriksi?

minne mennään jouluna?

miksi et omista printteriä?

onks mulla nälkä, vai kuvittelenko vaan?

varmaan

pitäisi varmaan lukea enemmän

muisti

vesi pyyhkii pois
liimajäljen

kirjaimet O ja W
hehkuvat väreissä
herkistyneisyyden keskellä



pakkasin ensimmäisen joululahjan
enkä voi odottaa ilmettäsi



ihan
tyhjänä sanoista

edelleen

8.12.2017

joulukuussa

valot

valoavaloavaloa

kissa raapaisi silmään
ja sana suihkulähteestä
pienen palasen

ei sille mitään voi,
jos ei pysty lopettamaan



post-it laput tuottavat
ristiriitaisia tuntemuksia



oisko parempi
ilman niitä,
vai niiden kanssa?

ensimmäinen
"valitettavasti valintamme
ei osunut sinuun"




mut en
osaa
l o p e t t a a



hillitä voisi

23.11.2017

onnea taas vihdoin

vaikeat viikot
saattaa viedä
lumet oksilta
ja peikonlehden
lehdet

epäoikeudenmukaisuus ihmetyttää
miks joku toinen saa
ja miks joku toinen ei

litran teemuki
pahviroskat
lasinkeräys


-ttomuudet

16.11.2017

loppusanat

eikä koskaan oltaisi liikaa

kerro

liikaa u n o h d u s t a

kaikki j ä ä 

eikä m u i s t a



miksi



vaikka kysyy monta kertaa
miksi


miksi kaikki j ä ä 
eikä m u i s t a ?

niin

siinä se meni
syys ja
lokakuukin

tanssittiin Tavastialla
kuin ensikerran
yhdessä oltaisiin

kuvatodisteet hävisivät
kahdessakymmenessä neljässä tunnissa

pikkutunneista tällaisista
ei koskaan päästä irti

yksi nukahtaa aina pöytään
mutta Killersiä ennen lähteminen
ei tule kuuloonkaan

nää hetket on pakahduttavia
ikimuistoisia

vielä isommalla tavalla
kuin Malmin Prisman sekavuus

21.10.2017

kaunis päivä

kuulas aamu
auringolla



ei mitään



överi
kaikissa muodoissaan

ei kissa
karvoistaan pääse

tänään se on
keltaista



///



ei juotu viiniä

mutta kyyneleet valui silti
valojen tahdissa

enkä päästä ikinä
kädestä irti

ikinäikinäikinä

haluaisin sanoa niin paljon,
mutten aina ole ihan varma
että mitä

ja onko jossain
pisteessä jo ihan liikaa?

sitä mä vaan mietin

että onko liika
jo sitten ihan liikaa


onko se tämä melankolia?

itsetutkistkelua
pimeässä metsässä
kun muut ovat tekemässä
mitä sinäkin haluaisit
olla tekemässä

miks sä olet tuollainen?
miks mä olen tällainen?

loppupeleissä kaikki on loogista,
vaikka maailma välillä kaatuukin
pahaan jäätelöön
tai ystävien menoihin

vaikka ajatukset temppuilevat
kaikki on aina hyvin

vaikka olisinkin
yksin metsässä
koko lauantai-illan

minulla on aina
koti, kissa ja me



eikä millään muulla ole merkitystä